--- Tuiskunen.blogspot.fi ---
on yksi allekirjoittaneen tavoista purkaa mielen syövereistä pursuilevia ajatuksia ihmisten ilmoille, joten täältä löytyy muun muassa asiaa ja arvosteluja konsolipeleistä, sekä musiikista. Huumoria ja myös vähän diipimpää pohdintaa elämästä, sekä ihan vaan satunnaisia tarinoita meikäläisen maailmasta.

Kategoriat:

torstai 12. maaliskuuta 2015

Luomisen tuska

Hetki on vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta, mutta nyt vois taas purkaa vähän päähän kertyneitä ajatuksia aiheena tällä kertaa luomisen tuska.
Mistä se kumpuaa ja miksi?
Se tunne, se suorastaan pakottava tarve, kun haluaisi saada aikaiseksi luotua sitä sun tätä tai edes jotain, mutta monesti käykin niin, ettei saakkaan aikaan muutakun hitollisen turhautumisen.
Olen musiikin tekemisen lisäksi koittanut myös video/valokuvausta, sarjakuvien piirtämistä ja nyt tätä kirjoittamistakin. Sarjakuvia tuli rustailtua joskus kauan kauan sitten hyvinkin paljon, mutta enää ei ole löytynyt inspistä, vaikka mielessä välillä käykin aloittaa se uudelleen.
Valokuvausta tulee "harrastettua" aina joskus, kun on joku tietty paikka tai kohde mitä kuvata, mutta ei kovinkaan aktiivisesti. Videokamerani myin pois (en tiedä kannattiko).
Tämä ajatusten kirjoittelu on nyt sitten ihan uusi kokeilu.
Pitäisi ehkä valita mikä on se luova harrastus mihin kannattaa panostaa, koska kaikkiin ei millään ehdi vaikka kuinka tahtoisi. Musiikki on ollut aktiivisin ja pisin harrastus, joten siinä ainakin koitan pysyä, vaikka viimeisimmät vuodet eivät ole olleet kovin tuottoisia. Liian usein tulee tunne "kaikki on jo nähty ja kokeiltu". Ideoita piirtämiseen, kirjoittamiseen ja kuvaamiseen kyllä putkahtelee useasti, mutta niiden toteuttaminen jää usein mietintä asteelle. Helpompi vaan jäädä sohvalle makaamaan ja vaikka pelaamaan pleikkaria. Monesti se kyllä tuntuu vähäisen vapaa-ajan tuhlaukselta kun ei ole saanut valmiiksi sitä suunniteltua biisiä, kirjoitusta tmv.
En ole varmaksi keksinyt mistä tämä niin sanottu luomisen tuska johtuu, mutta en usko että sillä olisi loppuen lopuksi mitään tekemistä taiteellisuuden kanssa ainakaan omalla kohdallani (ehkä).
Helpompi olisi jos pystyisin vaan olemaan miettimättä mitä olen tai etenkin mitä en ole saanut aikaiseksi harrastuksissani tietyllä aikavälillä.
Iän myötä tästä on tullut entistä haastavampaa, koska aikaa on huomattavasti vähemmän, eikä osaa suhtautua asioihin kevyen huolettomasti, niinkuin nuorena poikana. Silloin tulostakin tuli huomattavasti enemmän, eikä laatua miettinyt liikaa. Nykyään liikaa paineita ja liian itsekriittinen. Blaaah.. Olenko tullut vanhaksi? :D
Ehkä en ole vielä löytänyt niitä omimpia juttujani, mutta tavoite on kyllä saada hyvä balanssi ja rento mieli ilman turhaa stressiä, koska harrastuksien tarkoitushan on virkistää mieltä, ei turhauttaa.

Ens kerralla sitten taas positiivisempi aihe! ;)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti