--- Tuiskunen.blogspot.fi ---
on yksi allekirjoittaneen tavoista purkaa mielen syövereistä pursuilevia ajatuksia ihmisten ilmoille, joten täältä löytyy muun muassa asiaa ja arvosteluja konsolipeleistä, sekä musiikista. Huumoria ja myös vähän diipimpää pohdintaa elämästä, sekä ihan vaan satunnaisia tarinoita meikäläisen maailmasta.

Kategoriat:

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Resident Evil. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Resident Evil. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. tammikuuta 2017

Ensitunnelmat: Resident evil 7 (PSVR)


 HUOM ei spoilereita!

Tätä on odotettu! Beginning hour ja Kicthen demoja pelatessani odotukset olivatkin nousseet melko korkeiksi etenkin hienosti toimivan VR:n ansiosta. Se jos mikä viimeistään todisti, että psvr:llä pystyy tekemään kunnollisiakin pelejä teknisistä rajoituksistaan huolimatta!

Peli alkaa mukavasti elokuvamaisella videolla rauhallisissa tunnelmissa. Juoni menee kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että päähahmomme Ethan lähtee etsimään kolme vuotta sitten kadonnutta vaimoaan Miaa, saatuaan tältä viestiä, jossa pyytää tulemaan luokseen. Ethan pysähtyy autollaan saamaansa osoitteeseen keskelle korpea valtavan kartanon eteen, josta itse peli alkaa.

Ensimmäinen fiilis oli jälleen "WAU", kun istut autossasi ja katselet ympärillesi ikkunoista. Hyvin toden tuntuinen tunne se oli. Sitten astutaan ulos autosta, ensi kertaa siis ulkotiloihin. Resoluutio ei hivellyt silmää kauemmas katsoessa, vaan itselläni alkoi hyvin pian tämä ikävä vr pahoinvointi. Lähimaastoa tutkiessa grafiikka on melko selkeää välillä jopa hämmentävän hyvää, mutta vähänkään kauemmas katsoessa aikamoista puuroa ja sahalaitaa. Liekö tämä johtuu siitä, että Ressu ei ole pelkästään vr:lle suunniteltu peli? Oli miten oli, kun ulkoa päästään takaisin sisätiloihin tilanne helpottaa huomattavasti. Täytyy vaan nyt toivoa, ettei noita ulko-osuuksia ole paljoa enempää. Onneksi tätä voi kuitenkin pelata halutessaan ilman kakkuloitakin.


Tunnelma on heti kartanoon astuessa mukavan ahdistava ja vr vielä vähintäänkin tuplaa illuusion. Se tunne, kun kahlaat viemärin pohjilla juuri ja juuri leuka veden pinnan yllä ja vedestä pulpahtaa irtonainen pää naaman eteen, on jo kauhun "next level" vr laseilla ja hyvillä kuulokkeilla pelatessa. Tai kun murhan himoinen vihu käy kimppuusi keittiöveitsen kanssa. 3D on huikea! Välillä joutuu kyllä hengähtämään, että uskaltaa liikkua paikasta toiseen. Onneksi on kätevä kartta (jahka sen on löytänyt) käytettävissä napin painalluksella.
Taistelu vr:llä sujuu mielestäni moitteettomasti. Pistoolia ja kirvestä on tullut kokeiltua, eikä mitään tarkkuusongelmia ole ollut. Kääntyminen tapahtuu, joko päätä kääntämällä tai toisella tatilla tietyn astemäärän "sykäyksinä". Yhden sykäyksen määrän voi valita asetuksista muutamista eri vaihtoehdoista. Muuten en ole vr asetuksia tutkiskellut enempää.

Näin parin suht lyhyen testisession jälkeen sanoisin, että Resident evil 7 on kelpo vr peli. Varmasti parempiakin alkaa tippua, kun tekijät pikkuhiljaa ymmärtävät vr:n vahvuudet ja heikkoudet. Jännityksellä silti odotan minkälaisia hirviöitä ja yllätyksiä pelillä on tarjota, kun vasta ihan alku taipaleellahan tässä olen. Voin suositella tätä kyllä jo nyt, mikäli kauhu on yhtään sinun juttusi!

Striimiä ja pelivideota pistän jossain kohtaa twitchiin kun ehdin:
https://www.twitch.tv/heikkit <--- löytyy tuolta

maanantai 23. tammikuuta 2017

Tammikuun teemana Zombit




Ajattelin tässä vähän lätistä noista elävistä kuolleista, joita zombeiksikin kutsutaan ja samaan syssyyn ujuttaa jotain uudesta Resident evil pelistä.

Nyt on siis se hetki, kun pitkään odottamani kauhuelämys Resident evil 7 on julkaistu ja mikä parasta, täydellä Playstation VR tuella! Demo versio Beginning hour oli niin mahtava virtuaali todellisuus (PSVR) kokemus, että pelasin sitä kerta toisensa jälkeen, odottaen tätä varsinaista julkaisua. Suunnitelmissa olisi pistää jossain kohtaa vähän pelivideota ja mahdollisesti livestriimiäkin kyseisestä pelistä, koska sitähän on aina hauska katsoa, kun toinen pööpöilee köntsät housussa kauhukartanossa ;-) Jonkinlainen arvio/fiilistely tänne blogiini ainakin tulee, jahka pääsen kunnolla Biohazardin tunnelmiin!

Zombit ovat kiinnostaneet meikäläistä niin leffoissa kuin peleissä jo pienestä pitäen. Tarkalleen en tiedä miksi, mutta kai ne ovat juuri sopivan rumia ja ahdistavia lahdattavia tällaiselle kauhufriikille kun minä. Zombeista saa myös aikaiseksi hyvää komiikkaa ja huonoimmat kauhua yrittävät zombbarileffat käyvätkin komediasta, vaikka sitä ei itse toivoisikaan. Viimeisimpänä zombifloppina muistan katselleeni Netflixistä Disaster L.A (traileri), huh mitä kuraa. Parhaasta päästä sen sijaan leffapuolelta löytyy mm. Resident Evil (se ensimmäinen) ja 28 päivää myöhemmin.
Peli puolella mm. Dying Light, Call of Duty sarjan Zombies, Resident evil sarja ja Red Dead Redemptionin Undead nightmare ovat pelaamieni zombipelien aatelia.
Jos itse pääsisin suunnittelemaan pelin, siinä olisi myös aivan varmasti zombeja matkassa. Call of Duty Black Ops 2 Zombies moden Transit versiosta olemme kaverin kanssa pitkään haaveilleet, kuinka loistavasti siitä saisi laajennettua vaikka kokonaisen oman pelinsä, joka olisi varma hitti!