Miksikö teen arvostelun tästä?.. noh varmaankin siksi, että tekele jäi mieleeni, eikä kyllä kovinkaan positiivisessa (päivän)valossa. Teen siis tämän kirjoituksen noin vuosi sen jälkeen kun pelasin kyseisen pelin läpi, joten kaikki yksityiskohdat eivät varmastikaan ole ihan tuoreessa muistissa.
Suurena kauhuelokuvien/pelien ystävänä odotin tätä peliä jonkin verran, kun olin siitä etukäteen jotain lukenut ja idea tuntui houkuttelevalta. Kun tapaus sitten julkaistiin muistaakseni noin kymmenen euron hintaluokkaan (mikä tässä voi mennä pieleen?), ostopäätös oli selvä etenkin kun pelistä pääsi nauttimaan 3D:nä!
Pelasin tämän 55 tuumaisella LG:n 3D televisiollani ja toki 3D muodossa. Pelin alkaessa ihmettelin kun ruudunpäivitys oli melkoisen tahmaista, aivan kuin olisi pelannut sitä juuri ja juuri minimilaitevaatimukset täyttävällä PC:llä. Jatkoin kuitenkin peliä eteenpäin toivoen, että ongelma korjaantuisi tai edes vähän paranisi, mutta toisin kuitenkin kävi.. Etenkin viimeinen maailma, joka yritti olla vähän muita putkisokkeloita avoimempi oli jo aikalailla pelikelvoton. Kuitenkin verenmaku suussa jaksoin juosta pelin läpi ja olikin tietynlainen helpotus kun lopputekstit paukahtivat ruutuun.
Daylightin juoni on jotain aivan turhaa huttua ja jokaisessa kentässä tavoite on tasan sama: Etsi sokkelosta lippulappuset ja "exit portaali" aukeaa, mene sinne ja seuraava sokkelo jo odottaakin. Tehtäviä vaikeuttaa sama mörkö, joka kummitelee pelin jokaisessa kentässä. Sen ilmestyessä kannattaa kääntää katseensa muualle mikäli ei halua kuolla. Teemoja on 5 erilaista, joissa jokaisessa muutama osuus. Käytännössä alueet eivät kuitenkaan eroa toisistaan juuri muuten kun ulkonäöltään ja joka paikassa on niin helvetin pimeää. Pelaajalla on varusteinaan älypuhelin, josta näkee sokkelon kartan sitä mukaa kun siellä on hortoillut ja jonka taskulampun valolla näkee edes vähän mihin mennä. Mukaan tarttuu matkan varrella myös hohtotikkuja valaisemaan hetkeksi paremmin ympäristöä ja flareja joilla saa hetkellisesti peloteltua kummitusta tiukan paikan tullen. Ja näitähän löytyy ihan loogisesti sieltä sun täältä. Äänimaailma koostuu lähinnä muutamista rasahduksista, kiljaisuista ja paukahduksista, jotka ovat myös jokaisessa kentässä täysin samat. Pelihahmo toistelee typeriä repliikkejä vähän väliä, kuten "where am I" ja "It's so dark"... no shit! Sokkelot generoituvat sattumanvaraisesti jokaisella peli kerralla erilaisiksi, joka lupaa ns erilaisen pelikokemuksen jokaiselle paikkojen koluamiselle. Tämä tuntuu kuitenkin turhalta kun jo yksikin läpipeluu on puuduttava ja ankea kokemus. Graafisesti Daylight ei ole erityisen näyttävä ja ainakin 3D:nä pelatessa tekstuureissa oli melkoisesti bugeja. Pahinta oli kuitenkin ruudunpäivityksen takkuilu, joka teki pleikkaristani hetkellisesti sähkökiukaan.
En voi suositella tätä oikeastaan kenellekään teknisen kömpelyytensä ja itseään toistavan ideaköyhän pelattavuutensa takia. Hyvänä puolena mainittakoon, että peli on melko lyhyt. Jos haluat samantyylistä, mutta hyvää kauhua edulliseen hintaan, niin kannattaa hankkia Outlast.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti